Kuvia viikonlopusta

Sunnuntaina Kari ja George Philip kävivät Gosner Luterilaisessa kirkossa jumalan-palveluksessa ja saivat kukkia mukaansa. Itse asiassa he menivät ensin kello kuuden palvelukseen ja tulivat välillä hotelliin syömään aamupalan ja sitten uudelleen kello kahdeksan palvelukseen. Molemmilla kerroilla kirkossa oli toistatuhatta ihmistä ja Kari sai kertoa terveiset suomesta.

Minä makasin hotellissa kuumeessa. Piti kerätä voimia, että jaksoin lentää Delhin kautta Vadodaraan. (Baroda entiseltä nimeltä)


Kuuntelijakonferenssi päättyi yhteiseen ehtoolliseen viimeisenä päivänä. Ehtoollismessu alkoi varhain aamulla kello 6:30.

Naiset olivat vasemmalla puolella ja miehet oikealla. Kaikki tarkassa järjestyksessä niin, että ensin takarivissä istujat saivat ehtoollisen ja eturivissä istujat viimeisenä.

Ehtoolliskaava oli anglikaani kirkon ja papit olivat Church of South India (Anglikaani kirkko) pappeja.


Naisilla oli komeat sarit päällä ja he tulivat kuvaan mielellään. Tämä kuva on kuuntelija-kokouksen taolta. Lämpötila on reilusti yli 30 astetta.

Lämpötilaerot olivat suuret kun siirryimme ulkoa huoneeseemme. Aluksi ilmastointi oli säädetty pariinkymmeneen ja nostimme sen ensi 23 asteeseen ja sitten 27 asteeseen joka oli sopiva koska silloin lämpötilaero oli kohtuullinen.

Silti ulkoa tullessa ero tuntui melkoiselta. Joskus isännät laittoivat ilmastoinnin tosi kylmälle. Varmasti halusivat, että meillä olisi kotoisat oltavat, mutta me vain palelimme ja halusimme lisää lämpöä.


Tälläistä kuvaustyötä teimme. Kuvasimme eri kielisten radio-ohjelmien kuuntelijoita. Nyt meillä on kuvat kaikista kuuntelijaryhmistä ja kuvissa näkyy kirjoitettuna hänen edustamansa kieliryhmä. Tuo oli aika kova ponnisus 37 asteen helteessä pienessä kuumeessa. Oikella puolella eräs intialainen avustaja piti reflektoria auringossa ja hänellä oli vielä kuumemmat oltavat.

Kuvaaminen oli varsin haastavaa koska aikaa oli vähän ja se tapahtui päivän kuumimpaan aikaan.

Kuvassa minä, Timo, takaapäin kuvaamassa hiki valuu ja jotkut kuvat ovat hiukan tärähtäneitä ja muutamissa aurinko sattuu hiukan kasvoihin koska kuvattava asettui hiukan väärään paikkaan eikä kuvaaja huomannut korjata.



Kaikki asettuivat kuvattavaksi mielellään, mutta hymyjä oli vaikea saada esiin. Samuel Satyanand, joka kävi Suomessa pari vuotta sitten sai tämän tytön hymyilemään. En kyllä tiedä mitä hän sanoi Gujaratin kielellä.

Konferenssi keskuksessa oli vaikea löytää vihreää paikkaa koska sen koko tontin pohja oli meren hiekka (meri oli muutaman sadan metrin päässä) ja tonttiin kuului muutama sata metriä omaa Bengalin lahden rantaa. Monet kasvit olivat kuolleet kuivuuteen.









Kuva 2

Tässä kuva TWR Intia auditoriosta johon mahtuu 2 500 kuulijaa. Siinä oli hyvä suoja sateelta ja auringolta muttei ikkunoita tai ovia lainkaan. Isot aukot ovina ja ikkunoina niin että viileä tuuli mereltä pääsi viilentämään sisäilmaa.