Eilen aamulla oli pieni pakkanen kun lähdin Helsingistä Frankfurtin kautta Intiaa Chennaihin. Koneen vaihto Frankfurtissa sujui mukavasti. Koneessa oli hyvä tarjoilu ja mukavia kanssamatkustajia. Katsoin saman intialaisen elokuvan varmaan kolmeen tai neljään kertaan kun ei paljon muita tuntunut näkyvän.
Saavuin Chennaihin vähän ennen puolta yötä täkäläistä aikaa. Hotellin taksi oli vastassa kentällä ja oli aika tottua intialaiseen liikenteeseen shokkihoidolla. Täällä ajetaan kovaa, koko ajan toitotetaan torvea ja sitten mennään vain rohkeasti jopa toisia autoja vastaan. Meno oli hulvatonta.
Yövyin mukavassa hotellissa Chennaissa. Aamiainen oli mausteinen, jopa niin tulinen, että suu ei kestänyt enää juoda kuumaa kahvia aamiaisen päälle.
Puolen päivän pintaan saavuin tänne retriittikeskukseen Bengalin lahden rannalle. Ehdin vielä tervetulokokoukseen. Intiassa ei kirkkoon eikä hengelliseen kokoukseen tulla kengät jalassa, vaan kengät jätetään ovensuuhun. Sinne minäkin jätin kiltisti sandaalini.
Päivän raamattuopetus käsitteli Jeesuksen seuraamista ja elämistä Jumalan valtakunnan kansalaisena. Opetus oli tulisen väkevää ja haastavaa.
Illalla oli kokous tässä vieressä valtameren rannalla. Lähes 900 ihmistä kokoontui rannalle valonheittimien kajossa ylistämään Jumalaa ja kuuntelemaan opetusta. Kokouksessa oli voimakas tunnelma ja kehotus antautua kokosydämisesti Herralle: "I surrender all ..." laulettiin, jonka jälkeen osallistujat hajaantuivat eri puolelle rantaa viettämään yksityistä hetkeä Herran edessä. Tunnelma oli voimakas ja suuret valtameren aallot vahvistivat väkevää tunnelmaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti