perjantai 22. lokakuuta 2010

Vuoristoisissa viidakkokylissä.

Kiertelimme syrjäisiä vuoristokyliä mutta emme saaneet hyviä kuvia maisemista koska a) nukuimme aamulla b) viidakko tuottaa paljon vesihöyryä joten näkyvyys oli huono. Ihmisiä sen sijaan saimme kuviin mukavasti.

Vasavi - Kukna kirkko


Melkein kaikissa kylissä saimme kaulaamme kuvan Garlandin. Kauniista tuoreista kukista tehdyt kaulaseppelet. Valitettavasti sain kotiin vain yhden tuollaisen muovista tehdyn. Kaikki kukat jätettiin aina kirkkoon.
Ihmiset situivat kirkoissa aina lattialla ja kengät jätettiin kirkon ulkopuolelle. Tässä savilattiaisessa kirkossa se tuntui meistä hankalalta mutta toimimme tavan mukaan,  Ihmiset jaksoivat istua paikallaan pitkiä aikoja vaihtamatta asentoa. Minäkin olen kokeillut ja muutamassa minuutissa jalat puutuvat. Marko nuorempana kesti kerran yli tunnin mutta totesi että hankalaa oli. 




Tässä kuvassa Marko on päässyt vauhtiin ja Satyanand kääntää. Miehet istuvat oikealla ja naiset vasemmalla.








 
Tässä keittiössä meille tehtiin vahvasti maustettu initalainen ruoka jonka söimme kirkossa. Meille oli oikein pöytä mutta muu väki söi latialla istuen ja lautanen asetettiin lattialle. Joissain kylissä olen joskus syönyt banaaninlehdeltä joten pelti lautanen oli luksusta.

Choudari kirkko

 Tämä nuori nainen tuottaa Choudari kieliset ohjelmat. Hänen eläinlääkäri miehensä on paikallinen eläinlääkäri. Hänellä oli hieno näky siitä miten tuottaa ohjelmia ja miten tavoittaa ihmisiä.
 Choudari kylän pastorin vaimo jonka kirkossa koonnuimme seuraavissa kuvissa.
 Tässäkirkossa kävimme aamupäivällä ja mukana oli vähemmän miehiä. mukana oli myös paljon gamit kieltä puhuvia ihmisä.


 Minäkin pääsin puhumaan ihmisille ja kaikki kuuntelivat iloisina.

Tämä opettajakis opiskeleva nuori nainen kyllä meni vähän vakavaksi kun kerroin että suomessa on pakkasta. 

 
kirkoissa näytti olevan kaiken ikäisiä ihmisiä ja tämäkin kirkko oli toiminut jo monta vuotta ja siinä kylässä ehkä puolet kuuluivat tähän seurakuntaan.


 Tällaisia hindu pieniä  temppeleitä näkyi monessa luonnonkauniissa paikassa.  






Mahendra, vasavi kielisten ohjelmien tuottaja oli mukanamme koko matkan.
Viimeisenä ennen Varodadaraan saapumista kävimme lyhyesti tapaamassa tätä Kotwalian kielisiä ohjelmia tuottavaa pariskuntaa heidän kotikirkossaan. 

Koko matkan ajan navigoin Nokian navigaattorilla ja yllättäen se löysi myös pienetkin tiet Intian syrjäkyliltä ja nyt ensi kertaa tiedän tarkasti missä olen kulkenut Intiassa. 


2 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Mahtavia kuvia olette saaneet! Mullakin on taalta kivasti kuvia, mutta valitettavasti en voi ladata niita tahahn, kun konferenssihallin koneilla meilla ei ole lupaa tehda sita. Eilinen paiva taalla oli vapaa. olin etukateen buukannut itseni retkelle, joka vei meidat paikalliseen slummiin. Olin ensimmaista kertaa elamassani slummissa ja kylla oli koskettava kokemus. Nain aaltopeltikoteja, jotka olivat muutaman nelion kokoisia ja joissa jokaisessa asui vahintaan 7 ihmista. Puoleel alueen vaestosta oli sahkot, puolella ei. Teiden varsilla oli pitkat, yleiset vessarivistot. ilmassa tuntui poltettujen roskien haju. Kaikesta tasta huolimatta alueen asukkaat olivat kauniita, iloisia ja toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.Silittelin pienten lasten karheita hiuksia ja halasin heita. Soimme "paikallisessa ravintolassa" = aaltopltia siinakin, rasvassa paistettuja lihapiirakoita. Maistuivat oikeasti hyvilta.
Eilen illalla kiertelin yhdella Kapkaupungin torilla tuhlailemassa rahoja.
Tanaan jatkuu taas konferessiohjelma. Edessa on aamun raamattutunti ja alustuksia eri aiheista. Mina aion menna kuuntelemaan luentoja lukutaidottomuudesta ja heille suunnatuista tavoista valittaa evankeliumia.
Eilen oli viilea paiva, vain noin 17 astetta. Piti vetaa villatakki paalle. Tanaan paistaa aurinko.

Annaleena kirjoitti...

Kiitos kivoista kuvista! Nauttikaa vielä lämmöstä, kun voitte. Täällä mittari näytti aamulla -7 astetta...

Kapkaupungin asioista voi lukea lisää SANSAn nettiuutisista. Intian reissaajilta kyselen uutisaiheita sitten, kun taas kohtaamme.

Turvallista matkan jatkoa kaikille!